default_mobilelogo


AJATUKSIA SUKUTUTKIMUKSESTA

Väitetään, että juuriensa tunteminen on ihmistä ylentävää ja yleishyödyllistä. Niin tai näin mutta selvin hyöty meille karjalaista sukua oleville on karjalaisen identiteetin säilyttäminen ja siinä on sukututkimuksella, laajemmin ajateltuna, on suuri merkitys. Se kehittää nk. kotiseututietoisuutta. Erityisesti evakkokarjalaisten kohdalla kotiseututietoisuuden säilyminen on vakavasti uhattuna.

Onhan se toisaalta mielenkiintoista tietää, mistä yksilön suku on alkuaan kotoisin ja ketkä ovat osallistuneet geeneillään yksilön ominaisuuksien syntyyn. Suvussa ja perhepiirissä on tarinoita, perinnetietoa, jotka alkavat viehättää, tai joiden todenperäisyys kiinnostaa. Kun Karjala joskus palautetaan oikealle omistajalleen, ollaan perinnetieto-ongelmien edessä.

Ostettu sukuselvitys on pätevämpi kuin keskenjäänyt harrastus, jonka lopputulos on läjä sekavia papereita, joista muut eivät saa mitään selvää. Onko sitten harrastajan tutkimus vivahteikkaampi ja mielenkiintoisempi kuin asiapitoinen ostotutkimus? Paperille painetut sukukirjat ovat jo heti valmistuessaan vanhentuneita, sillä niihin jää helposti virheitä ja puutteita ja ennen kaikkea siksi, että tiedot täydentyvät kaiken aikaa. Siksi on tärkeää käyttää mediaa, jota voi ylläpitää notkeasti - painettu kirja on jo syntyessään vanhentunut.

Sukuun kuuluu kertomus tapahtumista, "sukukirja" so. perinnetieto, joka liittää suvun jäsenet isänmaan kohtaloihin. Karjalaiset suvut, maahamme kohdistuneen ryöstöretken seurauksena, ovat menettäneet lapsuuden pihapiirinsä ja kotiseutunsa. Henkilöt, jotka vielä muistavat eletyn elämän kotitantereilla, poistuvat aikanaan keskuudestamme eivätkä ole enää kertomassa tarinoita. Olkoonkin, että aika kultaa muistot, niin sukututkimuksen taustoituksen kannalta nämä "aikalaisten" tarinat ovat aivan keskeisessä asemassa, so. antavat historialle kasvot, jopa sen ydin. Ilman näitä, jäljelle jää vain yleinen- ja yksityinen arkistotieto.

Taustatarinoiden, yksityisarkistojen ääni- ja kuvatallenteet, artikkelit, ym., kerääminen on sukutiedon keruussa aivan ytimessä, so. laajennettu sukututkimus eli sukujuonnot + taustat. Rippikirjat ja käräjäpöytäkirjat ym. jaksavat kyllä odottaa. Viime kädessä olisiko lainkaan vahinko vaikka niihin ei koskaan ennättäisi paneutuakaan? Parempi tutustua eläviin sukulaisiin ja heidän muistoihinsa, ennen kuin lippu vedetään taas puolitankoon. Elämänkerta herättää henkiin ihmisen, joka on jo kuolemalle menetetty.

Samalla tavoin kuin pääsiäinen on kuoleman läpikäymistä ja voittamista, on sukututkimus omalla tavallaan hengen puhaltamista hengettömään. Voiko ihmisen tuntea vasta sitten, kun hän on poissa? Moni on tutustunut läheisen kuoleman jälkeen aivan uudenlaisiin piirteisiin rakkaassa ihmisessä, kun perunkirjoitus, jäämistöstä löytyneet kirjeet tai tavarat ovat kertoneet vaiettuja, monesti kipeitäkin asioita.

Elätkö Sinäkin aivan liikaa SITKU (sitten kun....) ja MUTKU (mutta kun....) elämää! Lähetä tietosi sukupuuhumme liitettäväksi joko perinteisesti kirjepostina taikka sähköpostitse alla olevasta sähköpostilinkistä taikka perhetietoja, vaikkapa oheisella lomakkeella.

Saksin Sukuseura ry
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
Presidentinkatu 9 A 2
21100 NAANTALI